Arabian kielestä

Jo ennen muuttoa Saudeihin sanoin, että haluan oppia puhumaan arabiaa. Paitsi että Suomen tämänhetkisessä maahanmuuttomylläkässä siitä oikeastikin voisi olla hyötyä, uskon että mitään kieltä ei voi oppia täysin muuta kuin asumalla maassa, jossa sitä puhutaan. Ehkä voisin jatkaa jo unohtuneita lukioaikaisia ranskanopintoja, tai valita kokonaan uuden kielen, mutta miksei arabia, tässä ja nyt?

Olen nyt opiskellut itsenäisesti arabiaa hieman yli kuukauden. Tällä hetkellä mennään siinä vaiheessa, että tunnistan yksittäisiä sanoja ja sanapareja keskusteluista tai tv-ohjelmista, ja sekin on tuulettamisen paikka. Aloitin opiskelun käytännöllisesti katsoen täysin nollasta. Olin toki oppinut muutaman yksittäisen sanan, kuten "kiitos" tai "hyvää päivää", mutta minulla ei ollut aavistustakaan, millainen vaikkapa arabian kielioppi on.
Mutu-tuntumalla, kieltä mitenkään osaamatta, arabian vahvimmat äänteet kuulostavat olevan "ah", "al", ja voimakas kurkku-h, joka kuulostaa vähän siltä kuin keräisi kurkusta limaa syljettäväksi. No nyt reilun kuukauden opiskelun jälkeen nuo käsitykset eivät juuri ole muuttuneet. Välillä on vaikea muistaa niitä kaikkia sanoja, jotka alkavat a:lla (minkä lisäksi artikkelit alkavat myös a:lla), tai m:llä, joka tuntuu myös olevan yleinen. Sanojen taipumiseen vaikuttaa persoonan lisäksi feminiini- tai maskuliinimuoto. Olla-verbiä ei yleensä käytetä. Suomalaisittain kuitenkin tuntuu että sanat lauseissa asettuvat jokseenkin loogisesti peräkkäin, eli lauseen muodostaminen on helppoa kun sanat tietää.
Toistaiseksi olen käyttänyt arabian opiskeluun tietokoneelle tallennettua ohjelmaa "Pimsleur's Modern Standard Arabic". Pimsleur-metodi perustuu oppimiseen kuulemalla ja toistamalla. Kukin oppitunti kestää n. 30 min, ja ajatuksena on opiskella päivittäin, jotta kuultu säilyy mielessä, palautuu, ja tallentuu muistiin paremmin. Oppitunnin aikana kuullaan yksinkertaisia keskusteluja arabiaksi, jonka jälkeen niitä "palastellaan" osiin, ja opitaan yksittäisiä sanoja ja lyhyitä lauseita. Näitä sanoja sitten yhdistellään eri tavoin muodostamaan uusia lauseita. Aiheet ovat mahdollisimman arkipäiväisiä, ja oppimisessa on lähdetty niistä asioista ja lauseista, joita eniten arjessa voi tarvita. Kun nauhalta kuuluu lause tai sana, se tulee toistaa. Silloin tällöin se sanotaan englanniksi, ja se tulee kääntää arabiaksi. Erityisen tärkeää on aina toistaa, ja puhua ääneen - tämä on oppimisen perusta. Vähitellen, useiden toistojen jälkeen, sanat alkavat painua mieleen ja sopivissa tilanteissa tulla automaattisesti. Lisäksi tuntuu hyvältä tietää, että erityisesti osaamista on itselle tärkeissä asioissa, kuten päivittäisasioinnissa tai tavallisissa puheenaiheissa. Tosin, tämän kurssin kautta sanojen kirjoitusasua ei opi, mutta siihen sitten löytyy paljon kirjallisuutta, ja netistä löytyy jos ja vaikka minkälaista kurssia ja opiskelumahdollisuutta, joitakin ilmaiseksikin.
Kuten valtaosa varmasti tietää, arabian kieli jo pelkältä kirjaimistoltaankin poikkeaa länsimaisista aakkosista. Yksittäisiä numeroita ja kirjaimia voi melko helposti opetella liikenteessä; saudiautojen rekisteritunnuksissa on neljä numeroa ja kolme kirjainta, ja ne ovat päällekkäin arabialaisella ja länsimaisella kirjoituksella. Toisaalta, kirjaimet sanoissa liitetään toisiinsa, ja monesti kirjaimen kirjoitusasu tällöin muuttuu. Kirjain siis usein näyttää erilaiselta sanan alussa, lopussa tai keskellä. Sanat kirjoitetaan kuten lausutaan, ja oikealta vasemmalle (myös kirjat alkavat toisesta päästä, minun ajatusmaailmassani niitä luetaan lopusta alkuun päin). Kirjaimia arabiassa on 28 (sekä yksi erikoismerkki), joista vain kolme on vokaaleita.

Seuraavaksi sitten opiskelemaan kirjaimia? Haluaisin myös löytää jonkun arabiaa äidinkielenään puhuvan, joka voisi käydä kanssani vaikka päivittäin lyhyitä keskusteluja, jotta kielen käyttäminen tulisi sujuvammaksi, ja oppisin kuuntelemaan erilaisia korostuksia ja puhetapoja. Se tuskin on täällä vaikeaa.