keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Lapsia ja kouluja

Tyttäremme ovat pääsääntöisesti viihtyneet täällä Saudi-Arabiassa. Sopeutuvaisia ja sosiaalisia kun ovat, on vaikea tosin keksiä montaa paikkaa, jonne he eivät nopeasti asettuisi...
Päivät lasten kanssa kotona ovat kuitenkin olleet pitkiä. Mieheni on töissä päivät, ja me kotosalla. Talo on mukavasti ilmastoitu, mutta ulkona on niin kuuma (tänäänkin +43), että ulkona ei juuri tule oltua. Kerran päivässä käymme uima-altaalla, ja siihen reissuun meneekin nopeasti parisen tuntia, etenkin jos altaalla on samaan aikaan muita lapsia. Pari kertaa olemme käyneet kauppakeskuksissa bussilla, ja kerran paikallisessa sisäleikkipuistossa, joka osoittautui oikein hyväksi ideaksi :)
Kuitenkin, on vaikea keksiä tekemistä sisällä. Nyt meillä on mukana vain muutamia kirjoja, puuhakirjoja, pelejä ja palapelejä, ja aika nopeasti ne on päivän mittaan käyty läpi. Televisiosta tulee yhdeltä kanavalta tauotta lastenohjelmia, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa oikeita leikkikavereita. Vaikka tytöt eivät vielä osaa kuin muutaman sanan englantia (yes, no, thank you, hello, bye bye, värit, numerot), he ovat kuitenkin innokkaasti menneet muiden lasten leikkeihin mukaan altaalla; etenkin 6-vuotias. En epäile hetkeäkään etteivätkö he ystävystyisi nopeasti, ja oppisi samalla englantia, kunhan vain saisivat tilaisuuden viettää enemmänkin aikaa muiden lasten seurassa.
Olemme hakeneet lapsille koulupaikkaa. Paitsi että Dammamin alueella on paljon ulkomaalaisia lähetettyjä työntekijöitä, myös paikalliset ovat innokkaita sijoittamaan lapsensa hyvämaineisiin ja korkeatasoisiin, kansainvälisiin yksityiskouluihin. Niinpä, vaikka kouluja onkin useita, ovat ne miltei kaikki täynnä. Haku ensi syksylle on alkanut jo tammikuussa, joten näin toukokuussa olemme auttamattomasti myöhässä. Ensisijaisesti olisin toki toivonut lastemme voivan aloittaa compoundin omassa koulussa, mutta sielläkin ovat luokat täynnä; edes jonotuslistalle ei enää oteta. Seuraava haku on tammikuussa, ellei poikkeuksellisen paljon peruutuspaikkoja jostain syystä tulisi; kyselemistä kannattaa jatkaa pitkin syksyä.
Hakeminen ei ole ihan yksinkertaista; siihen vaaditaan mitä moninaisimpia asiakirjoja. Asiakirjat vaihtelevat kouluittain, mutta yleisesti vaaditaan syntymätodistus, rokotustodistus, kopiot lapsen ja vanhempien passeista ja iqamasta (paikallisesta henkilökortista), passikuvia, edellisen koulun/päiväkodin kirjallinen kuvaus lapsesta, kirje lapsen isän työnantajalta (joka todistaa isän työskentelevän täällä), lääkärintodistus... Jo pelkästään asiakirjojen saaminen kokoon kysyy aikaa ja vaivaa.
Nyt vaikuttaa, että olemme löytäneet läheltä yhden kansainvälisen koulun, jossa on vielä joitakin paikkoja. 6-vuotias pääsee jonotuslistalle, ja 4-vuotiaan luokassa on vielä paikkoja. Olemme lauantaina menossa koululle jättämään hakemukset, tutustumaan kouluun lähemmin, sekä tekemään pääsykokeet. Kokeet ovat ikätyypillisen osaamistason mukaisia; esim. 4-vuotiaan tulee osata numerot ja tunnistaa kirjaimia.
Toivotaan, että kaikki menee hyvin; olisi iso helpotus syksyn arkeen saada lapsille koulupaikka, saada arki rullaamaan, ystävyyssuhteet kehittymään ja kielitaito laajenemaan! Jos jostakin syystä emme tähän kouluun pääse, täytyy heti kauden alkaessa, elokuun lopulla, tehdä uusi soittokierros niihin viiteen tai kuuteen kouluun, joista olen eniten positiivista palautetta alueen äideiltä saanut, ja toivoa parasta, että peruutuspaikkoja olisi tullut. Pitäkäähän peukkuja!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti