Uhreja ja kuunkiertoa

Saudi-Arabiassa juhlitaan jälleen. Koulut ovat kiinni miltei kaksi viikkoa, valtion virastot viikon, ja onpa tavallisilla työntekijöilläkin kaksi vapaapäivää. Kesäkuisen ramadanin ja sitä seuranneen Eid-al-Fitr -juhlan jälkeen nyt on vuorossa Eid-al-Adha. Tätä juhlaa vietetään Raamatustakin tutun Abrahamin muistona; sen, joka suostui uhraamaan ainoan poikansa Jumalalle, ja siten saavutti Kaikkivaltiaan suosion. Niinpä, nyt ei paastota. Hyvä ruoka, perheiden kokoontuminen yhteen, uusien vaatteiden käyttö, almujen antaminen köyhille sekä joissakin tapauksissa vuohen tai lampaan uhraaminen, leimaavat tätä juhla-aikaa. Maailmanlaajuisesti tämän juhlan aikana myös suoritetaan pyhiinvaelluksia. Mekka ruuhkautuu ja myös lentoyhtiöt juhlivat. Tätä pyhiinvaellusta kutsutaan nimellä Hajj, joka viittaa ajankohtaan, Dhul Hijja -kuukauteen.
Muslimien kalenteri on kuukalenteri, mikä tarkoittaa sitä, että päivät määräytyvät kuunkierron mukaan. Kuukalenterin vuosi on kymmenkunta päivää lyhyempi kuin länsimaisen kalenterin vuosi. Kuukalenterissa juhlapäivätkin määräytyvät tarkalleen vain noin kymmenisen päivää ennen itse tapahtumaa. Islamilainen kalenteri alkaa kristittyjen kalenterivuodesta 622, jolloin profeetta Muhammed muutti Mekasta Medinaan; näin ollen nyt eletään vuotta 1437. Vuosi vaihtuu loppuvuodesta, syksyllä. Kaikissa virallisissa asiakirjoissa, kuten esimerkiksi iqama-kortissa, lukee voimassaoloaika sekä islamilaisen että länsimaisen kalenterin mukaan. Samoin vuorokausi alkaa islamilaisen käsityksen mukaan auringonlaskusta, ja päättyy auringonnousuun.
Sana Eid juhlien yhteydessä tarkoittaa toistuvaa yhteenkokoontumisen päivää. Minäkin puolestani huomenna kokoonnun jo tutuksi tulleen äitiryhmän kanssa; olen luvannut opettaa heidät leipomaan suomalaisia korvapuusteja! Lampaiden ja vuohien uhraaminen jääköön muille.