Blogissa on ollut hiljaista viime päivinä. Toisaalta kirjoittaja on jo ajatuksissaan alkanut siirtyä koti-Suomeen; viikon päästä tähän aikaan olen jo lasten kanssa lennolla kohti Helsinkiä. Toisaalta, ja tämä syy taitaa olla vähän painavampikin, kävin vajaat kaksi viikkoa sitten silmien laserleikkauksessa korjauttamassa kaukonäköä! Sen jälkeen en juuri ole pystynyt olemaan tietokoneella lyhyitä aikoja lukuun ottamatta, ja ensimmäisinä päivinä en tietysti ollenkaan.
Näön korjauttaminen oli jo jonkin aikaa ollut suunnitelmissa, ja mieheni teki sen vuosi sitten täällä paikallisella yksityisklinikalla, ja hyvät tulokset (sekä Suomen hintoja alhaisempi hintataso) rohkaisivat minuakin sen täällä tekemään. Ensimmäiset pari päivää kuluivat pimeässä huoneessa äänikirjoja kuunnellen ja silmät kipeinä ja vuotavina, mutta sen jälkeen näkö on pikkuhiljaa asteittain parantunut. Ensimmäistä kertaa lähes kahteenkymmeneen vuoteen voin nyt kulkea kadulla ilman piilolinssejä tai silmälaseja! Juhlimisen arvoista eikö totta? Kokonaisuudessaan näön pitäisi puolen vuoden aikana asettua, mutta jo nyt on hyvä näin.
Moni kyseli eikö minua arveluta paikallinen teknologia ja lääkäreiden luotettavuus? Eipä juuri, enemmänkin se hiekka. Toukokuu on ollut hyvin tuulinen, ja vaikka ihan niitä oikeita hiekkamyrskyjä emme vieläkään ole "saaneet" nähdä, pöllyää hienonhieno hiekka kuitenkin lähes harva se päivä. Se tunkeutuu kaikkialle ja muodostaa jopa sisälle taloon ohuen kerroksen, vaikka emme pidä ikkunoita tai ovia auki. Hiekkamyrskyn aikana se saattaa vähä vähältä jopa kinostua sisälle taloihin...! Onneksi silmät eivät kuitenkaan ole tulehtuneet, eivätkä tunnu erityisesti pölystä kärsineen.
Lapsilla on tänään koulussa viimeinen koe. Huomenna heillä on askartelupäivä, ja kukin lapsi saa viedä kouluun lempiruokaansa jaettavaksi luokkatovereiden kanssa; äiti siis kokkaa tänään makaronilaatikkoa... Ja mitäs sitten? Sitten on lasten ensimmäinen kouluvuosi täällä Saudi-Arabiassa takana, ja kesäloma alkaa. Koulut jatkuvat vasta syyskuun puolivälissä, joten meillä on tiedossa pitkä kesä Suomessa. Lapset ovat jo innoissaan lähdössä, ja joka päivä suunnittelevat mitä pakata mukaan. Loppuviikko kuluu vielä ystäviä tavaten ja jäähyväisiä heittäen; on niitäkin, jotka eivät syksyn tullen enää palaa Saudeihin.
Sää tänä vuonna on ollut meille armelias. Viime vuoden toukokuussa saimme "nauttia" +48 asteen tukahduttavista ja kosteista hellepäivistä, mutta tänä vuonna lämpömittari on parhaillaankin kavunnut "vain" +43:een asteeseen, eikä ilma ole ollut erityisen kosteaa. Ulkoilemisesta nyt ei silti enää oikein voi puhua, mutta sanotaan niin, että jos nyt jonnekin ihan pakko on mennä, se kohtalaisesti onnistuu, ilman suurempia kärsimyksiä. Ja onpa ollut useina päivinä alle +40 - sitä jo voi pitää ruhtinaallisena!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti