Syksyllä perheessämme on tiedossa muutoksia. Syyskuun alussa aloitan myös itse työt Dammamissa, mieheni työpaikalla markkinointiassistenttina. Pääsääntöisesti naiset Saudi-Arabiassa eivät työskentele, ja ne harvat työpaikat ovat sairaanhoitajille, opettajille ja lastenhoitajille, joskus myös kassatyöntekijöille. Toimistoon pääseminen on harvinaista herkkua ja varsinainen onnenpotku; etenkin kun en aktiivisesti etsinyt töitä; en olisi uskonut niitä edes etsimällä löytävänikään. Saudi-Arabiassa ei ole tuloveroa, joten palkan saan lyhentämättömänä. Oman värinsä varmasti työhön tulee tekemään se, että ensinnäkään en itse voi autoilla työpaikalle. Niinä päivinä, joina mieheni on matkatöissä, joudun joko ottamaan taksin, tai ehkä turvautumaan jonkun työkaverin apuun. Ja ne työkaverit... Toimisto on pieni, ja tulen olemaan siellä ainoa nainen. Työtoverit ovat eri Lähi-Idän ja Aasian maista, ja varmasti kohtelevat minua kohteliaasti ja asiallisesti, mutta huoletonta vitsailua tai uusia ystäviä tuskin voin odottaa saavani. Työrauha varmasti ainakin turvattu... Toisaalta, on varmasti mielenkiintoista nähdä erilaisia työskentelytapoja. Ja työ itsessään toki houkuttelee ja haastaa.
Perheessämme aloittaa elokuussa filippiiniläinen kotiapulainen, hieman yli 30-kymppinen nainen. Hän on tähän asti työskennellyt viereisessä compoundissa, toisessa perheessä, joka nyt palaa kotimaahansa. Hän vaikuttaa reippaalta ja iloiselta, ja puhuu hyvin englantia. Koska lapset palaavat koulusta jo hieman puolenpäivän jälkeen, oli miltei välttämätöntä ottaa joku työskentelemään kotiin. Muutamaksi tunniksi palkattu lastenhoitaja tulisi lopulta meille kalliimmaksi kuin joku, joka meillä kotona asuu, ja tekee siinä samalla vielä kotityötkin. Filippiiniläinen ruoka on myöskin hyvää... :)
Nyt on kuitenkin aika keskittyä kesään ja lomailuun. Rauhoittua ja nostaa kasvot aurinkoon. Ulkoilla ja syödä marjoja. Puuhailla puutarhassa ja uida järvessä. Valmistautua uusiin haasteisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti