Tällä kertaa emme lennä suoraan Saudi-Arabiaan, vaan Bahrainiin. Tarkoituksenamme on lomailla perheen kesken muutama päivä, ja siihen tarkoitukseen Bahrain soveltuu loistavasti. Pieni Bahrainin saari on yhdistetty muutaman kymmenen kilometriä pitkällä sillalla Saudi-Arabiaan, ja sillan puolivälissä on molempien maiden tulli- ja passintarkastuspisteet. Bahrain on saudiväestön keskuudessa erittäin suosittu lomanviettopaikka, ja niinpä tulliasemat täyttyvätkin viikonloppuisin autoista. Bahrainissa elämä on vapaampaa; pukeutumissäännökset eivät ole tiukkoja, ja alkoholia tarjoillaan ainakin suuremmissa hotelleissa.
Saari on viitisenkymmentä kilometriä pitkä, ja n. 15 km leveä. Asutus keskittyy pohjoisosaan. Pääkaupunki Manama ei juurikaan poikkea Saudi-Arabian kaupungeista, vaikka ehkä onkin hieman paremmin järjestäytynyt, ja ajokulttuuri on huomattavasti hallitumpaa. Täällä myös naiset saavat ajaa autoa. Kiertelemme saarta ristiin rastiin muutaman päivän aikana, ja käymme mm. katsomassa seutua, jonne alunperin olimme aikoneet asettua asumaan. Alue vaikuttaa viihtyisältä, vaikka siitä ehkä puuttuukin compoundin tarjoama yhteisöllisyys. Toisaalta, ei ole poissuljettua, että jonakin päivänä voisimme siellä vielä asuakin; mitä kaikkea elämä vielä tuo?
Hotellillamme on hulppea uima-allasalue, ja terassin reunalta alkaa meri. Viereisellä hotellilla on jopa omaa merenrantaa pieni kaistale. Pääsääntöisesti vietämme aikaa allasalueella, ja joka päivä käymme ajelemassa ja tutustumme ympäristöön. Yhtenä päivänä viemme lapset läheisen kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa(!) sijaitsevaan vesipuistoon. Käymme myös meren rannalla. Rannalla ei ole suotavaa olla bikineissä, emmekä ui.
Vaikka pukeutuminen Bahrainissa periaatteessa on vapaata, huomaan silti kaipaavani abayan antamaa suojaa. Saudiarabialaiset naiset pukeutuvat edelleen huiveihinsa, abayoihinsa ja nikabeihinsa, eikä heistä näy yhtään sen enempää kuin sillan toisessakaan päässä. Hotellissa ei meidän lisäksemme ole kuin kourallinen länsimaisia perheitä, joten silloin tällöin tunnen olevani lähes silmätikku kesämekossa ja hiukset näkyvillä. Altaallakin huomaan usein olevani ainoa nainen, joka käyttää bikineitä. Vaikka en ollut sitä Saudi-Arabiassa ajatellut, abaya antaa suojaa ja sulauttaa joukkoon. Toki se on hiostava ja usein epäkäytännöllinen, mutta sen alla on lopulta helppoa olla kuin ei olisikaan.
Yhtenä päivänä ajelemme saaren kaakkoisosaan, jonne on rakennettu useita kalan ja hevosenkengän muotoisia tekosaaria. Saaret on kansoitettu ylelllisillä huviloilla, joilla kullakin on oma merenranta ja laituri, jossa usein kelluu näyttävä huvijahti. Matka tekosaarille on muutaman kymmentä kilometriä Manaman keskustasta, ja matkan varrella ei juurikaan ole muuta kuin molemmin puolin tietä tasaista hiekka-aavikkoa, satunnaisia asuinalueita, sekä Yhdysvaltain lentotukikohta, joka on merkittävä tukija Bahrainille. Saaret on nostettu täysin tyhjästä, ja niiden ylellisyys ja yhteisöllisyys pistävät silmään. Täällä(kään) ei rahassa ole säästetty, ja kaikki huikeimmatkin yksityiskohdat on toteutettu.
Allas- ja rantaelämän sekä hyvän ruuan ja juoman lisäksi Bahrainissa ei kuitenkaan juurikaan ole nähtävyyksiä, ellei arkkitehtonisesti erityisen vaikuttavia pilvenpiirtäjiä oteta lukuun. Ydinkeskustassa tuntuu kuin arkkitehdit olisivat päättäneet kilpailla keskenään kuka voisi tehdä mielikuvituksekkaimman rakennuksen, joka kuitenkin pysyy pystyssä ja on asuttavissa. Täälläkään tapana ei ole liikkua jalan paikasta toiseen. Jokunen museo kyllä löytyy, mutta erityisesti Bahrain soveltuu allaslomailuun ja rentoutumiseen.
Kotimatkalle Saudeihin lähdemme hyvissä ajoin, sillä tulli saattaa ruuhkautua lauantai-iltaisin niin, että odotusaika voi olla useita tunteja. Kotimatkalla, jo Saudi-Arabian puolella, pysähdymme syömään kalaravintolaan Cornichen rantakadulle. Syödessämme katselemme kuinka delfiinit hyppivät meressä aivan ravintolan edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti